Taustoitusta koronaviruksen koskettamista ilmiöistä

Aiempien vuosien tilastoihin pohjautuvaa taustoittavaa tietoa niistä ilmiöistä, joita koronavirus on koskettanut.

Tätä sivua ei enää päivitetä. Tuoreet koronavaikutuksia koskevat tiedot löydät sivulta Mitä tilastot kertovat koronan vaikutuksista?

Analyyseja ja näkökulmia

Talousromahduksen tilastointiin liittyy epävarmuutta – pysyykö tilastointi koronavuoden tapahtumien perässä? (7.10.2020)

Kansantalouden tilinpidon tarjoama kokonaiskuva Suomen taloudesta vanheni kerralla koronakriisin iskettyä. Suhdannenäkymä synkkeni ja vuoden 2019 talouden rakenne ei enää vastannut tätä vuotta.

Asuntotuotanto on pysynyt pinnalla alkuvuoden – rakennuslupien kehitys ei lupaa hyvää uusien asuntojen markkinoille (25.8.2020)

Kuudessa suurimmassa kaupungissa on viimeisen vuoden ajan aloitettu rakentaa noin 3 500 asuntoa enemmän kuin uusia rakennuslupia on haettu. Hupenevatko lupavarastot hiljalleen hidastaen rakentamisen laivan kulkua?

Miksi tilastot valmistuvat niin hitaasti? – tilastotuotanto on tasapainoilua tarkkuuden ja ajantasaisuuden välillä (24.8.2020)

Poikkeusajat vaikuttavat tilastojen optimaaliseen julkaisuajankohtaan, sillä tarve eri tiedoille voi vaihdella merkittävästi eri aikoina. Hyvä tilasto on ajassa tasalaatuinen, ja tilapäisille laatutason poikkeamille tulee olla hyvät perusteet.

Mökkeilijöiden määrä lasketaan miljoonissa – vapaa-ajan asumisen suosio kasvussa (30.6.2020)

Omistusmökkien ja vuokramökkien yhteismäärällä mitattuna eniten mökkejä on kesämökkitilastojen kärkipaikkoja pitävissä Etelä-Savossa ja Varsinais-Suomessa. Katso eri kuntien mökkitilanne vuorovaikutteiselta kartalta.

Yli 50 000 pohjoismaalaista työskentelee toisessa Pohjoismaassa – suomalaisista pendelöijistä viidennes rajakuntien asukkaita (23.6.2020)

Normaalioloissa Pohjoismaista eniten kotimaansa ulkopuolella kävivät töissä Ruotsissa asuvat – heitä oli lähes 40 600. Suomalaisista noin 1 300 kävi vuoden 2015 lopussa töissä Ruotsissa ja 970 Norjassa. Suomeen tullaan töihin lähinnä Ruotsista.

Kansantalouden tilinpidon julkaisuaikataulut uudistuivat – hyödyt esiin koronakriisin seurannassa (9.6.2020)

Nykyiset julkaisuaikataulut parantavat tilinpidon eri osa-alueiden lukujen yhtenevyyttä. Ajantasaisten tilastotietojen merkitys korostuu tulkittaessa koronakriisin kansantaloudellisia vaikutuksia.

Mistä rahoitusasemasta Suomi lähti koronakriisiin? (4.6.2020)

Julkinen sektori ja kotitaloudet ovat velkaantuneet jo pitkään, yritysten lainarahoituksen kasvu on ollut maltillisempaa. Kokonaisuudessaan Suomen kansantalouden rahoitusasema oli koronakriisin alkaessa heikompi kuin finanssikriisiin lähdettäessä.

Taantuma vai lama? (28.5.2020)

Lamasta puhuttaessa olisi hyvä huomioida talouden muitakin mittareita kuin bkt, kirjoittaa kokenut kansantulolaskija. Esimerkiksi työttömyys ja kotitalouksien reaalitulot ovat merkittäviä kansalaisten kannalta, konkurssit ja rahoituslaitosten luottotappiot yritysten osalta.

Neljä iskua asuntomarkkinoille 30 vuodessa – korona voi vaikuttaa kuten finanssikriisi (22.5.2020)

Viime vuosikymmenten talouskriiseistä 1990-lama on lyönyt asuntomarkkinoita rajuimmin. Koronakriisin vaikutus voi jäädä lyhytaikaisemmaksi ja nopeaa kaupan määrän laskua seurata nopeahko nousu, arvioi pitkän linjan hinta-asiantuntija.

Kun mahdoton kävi mahdolliseksi – tietotyön yleisyys mahdollisti etätyön läpimurron Suomessa (19.5.2020)

Euroopan maiden erilaiset elinkeino- ja työmarkkinarakenteet ja digitalisaation vauhti vaikuttavat siihen, kuinka suurelle osalle työpaikkansa säilyttäneestä väestöstä etätyön tekeminen ylipäänsä on ollut mahdollista.

Korona on rajoittanut eniten nuorten liikuntaharrastuksia (15.5.2020)

Vapaa-aikatutkimuksen perusteella nuorempien ikäluokkien tulisi muuttaa korona-aikana aikaisempia liikuntatottumuksiaan säilyttääkseen aikaisemman harrastamisen volyymin. Vanhempia ikäluokkia korona näyttäisi kohtelevan tässä suhteessa suopeammin.

Karanteeni näyttää asumisväljyyden – moni lapsiperhe asuu ahtaasti (14.5.2020)

Maakunnista ahtaimmin asutaan muuttovoittoisella Uudellamaalla, jossa joka kymmenes asuntokunnista asui ahtaasti vuonna 2018. Katso kartalta oman asuinkuntasi tilanne. Paitsi lapsiperheet etenkin ulkomaalaistaustaiset asuvat muita ahtaammin.

Työvoiman ulkopuolelta ja piilotyöttömyydestä töihin ja työnhakuun – neljä hyvää vuotta ennen kriisiä (7.5.2020)

Suomen työllisyys ennätti kasvaa ennen koronakriisiä yhtäjaksoisesti vuodesta 2015 alkaen ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä pienentyä vuodesta 2016 alkaen. Talouskasvu veti niin työvoiman ulkopuolelta kuin piilotyöttömistä etenkin 55–64-vuotiaita työhön ja työnhakuun. Työnsaantimahdollisuuksien parantuminen näkyi selvästi myös opiskeluikäisten aktivoitumisena.

Koronasta pahin talouskriisi sataan vuoteen? (6.5.2020)

Toistaiseksi kovin isku Suomen kansantuotteelle tällä ja viime vuosisadalla on ollut ensimmäinen maailmansota ja sisällissota, kirjoittaa Kalevi Alestalo Tieto&trendit-artikkelissa. Ruotsi on järjestään selvinnyt kriiseistä vähemmällä kuin Suomi.

Palveluiden innovointi kirii kiinni tavaroiden tuotekehitystä – mutta kuinka innovaatiotoiminta uudistuu ja kehittyy kriisin jälkeen? (5.5.2020)

Ennen pandemiaa palvelut olivat tulleet monipuolistamaan teollisuudesta ja vientipainotteisesta tavaratuotannosta eläneen Suomen taloutta ja kilpailukykyä, kirjoittaa Mervi Niemi Tieto&trendit-blogissa. Kehitys jatkossa riippuu nyt tehtävistä kysymyksistä ja ratkaisuista. Kysyntä, tuotanto ja kehittämistoiminta voivat muuttua paljonkin.

Koronatoimet iskevät kovaa pienyritysvaltaisille toimialoille (27.4.2020)

Koronakriisi iskee tilastojen valossa kaikkein suorimmin juuri pienyritysvaltaisille toimialoille eli maa-, metsä- ja kalatalouteen, muuhun palvelutoimintaan sekä taiteisiin, viihteeseen ja virkistykseen, kirjoittaa Jussi Partanen Tieto&trendit-blogissa.

Tasapainottaako koronavirus Suomen matkustustaseen? (16.4.2020)

Suomalaismatkailijat kuluttavat pari miljardia euroa enemmän ulkomailla kuin ulkomaalaiset täällä. Jos korona korjaa matkustustasetta, se näkyy Suomen vaihto­taseessa ja talouden toipumisessa.

Yksinyrittäjien tulotaso jää alhaiseksi (15.4.2020)

Yksinyrittäjät ovat joutuneet koronakriisin riepottelemiksi hyvin erilaisista taloudellisista tilanteista käsin. Suurin osa on huomattavan pienituloisia, kertoo Tilastokeskuksen Yrittäjät Suomessa 2017 -tutkimus.

Kääntyykö globalisaatiokehityksen suunta? (8.4.2020)

Globalisoitumisen kultakausi sijoittui Neuvostoliiton hajoamisen ja finanssikriisin väliin, ja Suomi on kehityksen kärkikymmenikössä. Taloudellisen globalisaation aste on EU-maista alhaisin Italiassa, mutta Pohjois-Italian vaateteollisuudella on vahva kytkös Kiinaan.

Mistä lisää osaajia koronaa vastaan painivalle hoitoalalle? – Reservissä useita tuhansia koulutettuja eläkeläisiä (3.4.2020)

Koronaviruspandemian edetessä keskustelu tehohoitoon soveltuvien laitteiden ja hoitopaikkojen riittävyydestä sekä hoitohenkilökunnan jaksamisesta käy kiivaana myös Suomessa. Terveysalan asiantuntijat arvioivat, että epidemian leviämisen estämiseksi tehdyistä rajoituksista huolimatta korona tulee tarttumaan huomattavaan osaan suomalaisia. Myös ison osan terveydenhuollon henkilöstöstä ennakoidaan sairastuvan tautiin.

Palkankorotuslinja selvillä – korona syö inflaation (30.3.2020)

Palkankorotukset ovat asettuneet yksityisellä sektorilla 3,3 prosenttiin vuosille 2020-2021. Liukumat mukaan lukien ansiot tulevat nousemaan seuraavan kahden vuoden aikana viitisen prosenttia.

Monella työkiireet loppuivat kuin seinään – sote-alalla korona kuormittaa yhä enemmän (25.3.2020)

Työolotutkimuksessa on kartoitettu kiirettä työympäristön haittatekijänä vuodesta 1977 alkaen. Palkansaajilta, jotka kertovat kiirettä esiintyvän työssään, on kysytty, kuinka paljon haittaavaa rasitusta koetusta kiireestä aiheutuu. Näin on haluttu erottaa pieni tarmokkuutta synnyttävä kiire, ”hyvä tekemisen tuntu”, kuormituksesta, joka on jatkuvaa, liiallista ja ahdistavaakin.

Miten ja milloin muuttunut työmarkkina­tilanne näkyy tilastossa? (24.3.2020)

Helmikuu 2020 jää työmarkkinoiden historiaan viimeisenä ”normaalina” kuukautena pitkään aikaan, näin uskallan sanoa.

Vajaa kolmannes palkansaajista tekee asiakastyötä virtuaalisesti – koronan myötä kehitys voi hyvinkin nopeutua (20.3.2020)

Elämme palveluyhteiskunnassa. Vuoden 2018 työolotutkimuksen mukaan lähes 70 prosenttia palkansaajista oli työssään vähintään neljänneksen työajastaan tekemisissä muiden ihmisten kuin työtovereidensa kanssa, esimerkiksi asiakkaiden, oppilaiden, potilaiden tai hoitolasten kanssa.

Kasvu hyytyi suurten yritysten mukana jo ennen kriisiä (19.3.2020)

Suomen talous ja yritystoiminta lähti koronakriisin pyörteisiin valmiiksi epävarmasta tilanteesta, kertovat tuoreimmat suhdannetilastot.

Taulukot

Palvelualan yritykset

Palvelualan yritykset -taulukkoon on poimittu yritysten lukumäärä-, liikevaihto- ja henkilöstömäärätietoja vuodelta 2018. Taulukkoon on nostettu sellaisilla toimialoilla toimivia yrityksiä, johon koronatilanteen vuoksi tehdyt rajoitustoimet voivat suoraan tai välillisesti vaikuttaa. Tiedot on poimittu taulukkoon yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastosta.

Kuntien avainluvut: aikasarjataulukko

Kuntien avainluvut -tietokantaan on lisätty alueaikasarjataulukko, joista on saatavilla kunnittain monia koronakriisin kannalta keskeisiä tietoja, kuten esimerkiksi vanhempien ikäryhmien osuudet, pendelöintimäärät ja erikokoisten asuntokuntien osuudet. Suhteutetut luvut mahdollistavat alueiden vertailtavuuden. Pisimmät aikasarjat alkavat vuodesta 1987, ja uusimmat tiedot koskevat vuotta 2019. Kaikki tiedot on tuotettu vuoden 2020 aluejaon mukaisena.

Pienyritykset alueittain

Pienimmille yrityksille, jotka ovat kärsineet koronaviruksen aiheuttamista markkina- ja tuotantohäiriöistä, ELY-keskukset myöntävät tukea yritysten työntekijöiden palkanmaksuun ja mahdollisesti esimerkiksi vuokrakuluihin. Yksinyrittäjät voivat puolestaan hakea kunnilta rahoitusta koronaviruksen aiheuttamiin vaikeuksiin. Tukiryhmiin (yksinyrittäjät ja 1-5 htv yritykset) liittyvät tilastolliset määritelmät ja taulukot tulevat todennäköisesti vielä tarkentumaan. Oheiset tiedot on tuotettu aluetoimijoiden avuksi arvioitaessa tulevien tukien määrää alueilla.

Kesämökit kunnittain

Uudenmaan eristys päättyi 15.4. ja uusmaalaisten on mahdollista vierailla mökkimaakunnissa vaikkei se suositeltavaa olekaan. Tilastokeskuksen Asunnot, rakennukset ja kesämökit -tietokannasta (maksullinen) löytyy tietoja kesämökkien sijaintikunnista ja omistajien kotikunnista. Oheisista taulukoista löytyy kunnittainen tieto ulkokuntalaisista mökkeilijöistä sekä uusmaalaisten kesäasukkaiden määristä mökkimaakunnan mukaan jaoteltuna.

Kuviot

Suosituimmat mökkikunnat ja kesäasukkaiden määrä kunnittain 2018

Vuonna 2018 ulkopaikkakuntalaiset mökkeilivät eniten Järvi-Suomen ja rannikon kunnissa. Eniten kesäasukkaita oli Mikkelissä, Paraisilla ja Lohjalla. Koko maassa oman kotikuntansa ulkopuolella mökkeileviä (mökin omistavaan asuntokuntaan kuuluvia) oli lähes 560 000.

Infograafissa on kuvattu suomalaisten suosituimmat mökkikunnat vuonna 2018. Keskeiset tiedot löytyvät tekstistä. Kuvion luvut löytyvät tälle sivulle linkitetystä Excel-taulukosta Kuntien kesäasukkaiden määrä 31.12.2018.

Uusmaalaiset kesäasukkaat maakunnittain 2018

Uusmaalaiset mökin omistajat mökkeilevät eniten Uudellamaalla. Kotimaakunnassaan (kotikuntansa ulkopuolella) mökin omistaviin asuntokuntiin kuului vuonna 2018 kaikkiaan 45 000 uusmaalaista. Muita uusmaalaisten suosimia mökkeilymaakuntia olivat muun muassa Etelä-Savo ja Varsinais-Suomi.

Infograafissa on kuvattu uusmaalaisten suosituimmat mökkeilymaakunnat. Keskeiset tiedot löytyvät tekstistä. Kuvion kaikki luvut löytyvät tälle sivulle linkitetystä Excel-taulukosta Uusmaalaisten omistamien kesämökkien kesäasukasmäärät maakunnittain 31.12.2018.

Päivitetty 12.5.2021