Brexit-tietoa: Suomen ja Ison-Britannian suhteet tilastoina

Jos Ison-Britannian ero EU:sta eli Brexit toteutuu, Ison-Britannian kanssa kauppaa käyvien suomalaisten yritysten on noudatettava tulliselvitysmenettelyjä. Ne ovat niin sanottujen kolmansien maiden kanssa käytävässä kaupassa pakollisia. Tämä tekisi kaupankäynnistä hankalampaa ja lisäisi sen kustannuksia. Brexit voisi vaikuttaa myös muun muassa Isossa-Britanniassa asuvien suomalaisten ja Suomessa asuvien brittien asemaan. Tälle sivulle on koottu aihetta koskevaa tilastotietoa ulkomaankaupasta, tytäryhtiöistä, muuttoliikkeestä ja investoinneista Suomen ja Ison-Britannian välillä.

Isossa-Britanniassa järjestettiin kesällä 2016 kansanäänestys Brexitistä, ja enemmistö äänesti eron puolesta. Nyt maan hallitus pyrkii siihen, että ero toteutuu lokakuun lopussa 2019. Iso-Britannia ja EU sopivat aiemmin sinne saakka lisäajasta sopimuksella säädellyn eron mahdollistamiseksi. Myös sopimukseton ero on mahdollinen, sillä aiempaa neuvottelutulosta ei ole hyväksytty Ison-Britannian parlamentissa.

Suomessa asuu noin 6000 brittiä ja Isossa-Britanniassa noin 21000 suomalaista. Suomen vienti Isoon-Britanniaan on yli 4 miljardia euroa.

Kuvio 1: Suomen ja Iso-Britannian suhteet. Kuvion sisältö on kerrottu leipätekstissä.

Suomalaistaustaiset tytäryhtiöt työllistävät yli 12 000 ihmisiä Britanniassa, brittiläiset taas yli 13 000 Suomessa. Isossa-Britanniassa toimii vajaat 200 suomalaista tytäryhtiötä, Suomessa taas lähes 300 brittiläistä tytäryhtiötä.

Kuvio 2: Tytäryhtiöiden määrä 2017. Kuvion sisältö on kerrottu leipätekstissä.

Kuvio 3: Tytäryhtiöiden henkilöstö 2017. Kuvion sisältö on kerrottu leipätekstissä.

Maiden taloudellisia suhteita kuvastaa myös se, että saatavien ja velkojen määrät mitataan kymmenissä miljardeissa, vaikka summat ovat pienentyneet Brexit-kansanäänestyksen jälkeen. Vuonna 2018 Suomella oli saamisia Isosta-Britanniasta yli 50 miljardia euroa ja velkoja Isoon-Britanniaan yli 70 miljardia. Luvut sisältävät Suomen ja Ison-Britannian väliset maksutaseen mukaiset rahoitussaamiset -ja velat kattaen kaikki sektorit (yritykset, rahoituslaitokset, julkisyhteisöt ja kotitaloudet).

Kuvio 4: Suomen ja Ison-Britannian väliset velat ja saamiset. Kuvion sisältö on kerrottu leipätekstissä.

Tavaroiden ja palveluiden vienti Suomesta Isoon-Britanniaan on jo vuosia ollut suurempaa kuin tuonti Isosta-Britanniasta. Vuonna 2018 vienti oli yhteensä reilut neljä miljardia euroa ja tuonti alle neljä miljardia.

Kuvio 5: Tavaroiden ja palveluiden kauppa Isoon-Britanniaan. Kuvion sisältö on kerrottu leipätekstissä.

Suomen kansalaisia muuttaa edelleen Isoon-Britanniaan enemmän kuin sieltä takaisin Suomeen. Vuonna 2017 Isoon-Britanniaan muutti yli tuhat suomalaista ja takaisin vajaat 600.

Kuvio 6: Suomen kansalaisten muutot Isoon-Britanniaan ja Isosta-Britanniasta Suomeen. Kuvion sisältö on kerrottu leipätekstissä.

Brexit-kansanäänestyksen jälkeen Suomen kansalaisuuden saaneiden brittien määrä nousi selvästi. Kun aiemmin kansalaisuuden saaneita oli 20–30 vuosittain, vuosina 2017–2018 heitä oli selvästi yli sata.

Kuvio 7: Suomen kansalaisuuden saaneet Ison-Britannian kansalaiset. Kuvion sisältö on kerrottu leipätekstissä.

Lisää tietoa Tilastokeskuksen tilastotietokannoista ja taulukoista:

Väestörakenne, Suomessa asuvat Britannian kansalaiset

Brittiläisten tytäryhtiöiden lukumäärä ja henkilöstö Suomessa

Suomalaiset tytäryhtiöt EU-maissa 2017

Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa Suomen ja Iso-Britannian välillä

Maahan- ja maastamuutot, Suomen kansalaisten muutot Iso-Britanniaan ja Iso-Britanniasta Suomeen

Suomen kansalaisuuden saaneet britit